Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2025
Source: GlobeNewswireKuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote
11.2.2026 klo 14.00
Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2025
Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin vuodesta 2025
- Konsernin tammi–joulukuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia* laski 1,5 % (+2,9 %) 178 miljoonaan euroon (181 miljoonaa euroa). Korkokate* oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin ollen 260 miljoonaa euroa (260 miljoonaa euroa). Vertailukautta suuremmat kulut heikensivät liikevoittoa ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia.
- Liikevoitto* oli 193 miljoonaa euroa (166 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat tilikaudella 14 miljoonaa euroa (-16 miljoonaa euroa). Muutokseen on vaikuttanut etenkin konsernin keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korkojen sekä luottoriskilisien muutokset.
- Tilikauden kulut* olivat 86 miljoonaa euroa (81 miljoonaa euroa). Kulut kasvoivat pääasiassa henkilöstö- ja hallintokulujen sekä palkkiokulujen nousun vuoksi.
- Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) pysyi edelleen vahvalla tasolla, ja se oli joulukuun lopussa 13,1 % (12,3 %).
- Konsernin CET1-vakavaraisuus on edelleen erittäin vahva ja oli joulukuun lopussa 94,0 % (107,7 %). Vakavaraisuutta laski vuoden 2025 alussa voimaan tullut CRR III -sääntely, jonka seurauksena vakavaraisuussuhde laski noin 10 %-yksikköä lähinnä vastuunarvonoikaisuriskin kasvusta johtuen. CET1-vakavaraisuus oli yli kuusinkertainen verrattuna 15,1 %:n (15,0 %) kokonaisvakavaraisuusvaatimukseen vaaditut pääomapuskurit huomioiden.
- Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia* oli joulukuun lopussa 38 510 miljoonaa euroa (35 787 miljoonaa euroa), ja se kasvoi 7,6 % (8,6 %). Pitkäaikainen uusi asiakasrahoitus* kasvoi 0,6 % (17,1 %) tammi–joulukuussa 2025 ja oli yhteensä 5 088 miljoonaa euroa (5 056 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus* oli 1 895 miljoonaa euroa (1 825 miljoonaa euroa).
- Joulukuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitetun vihreän rahoituksen määrä* oli 9 111 miljoonaa euroa (6 817 miljoonaa euroa) sekä yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävän yhteiskunnallisen rahoituksen määrä* 2 775 miljoonaa euroa (2 536 miljoonaa euroa). Uuden kestävän kehityksen lainan määrä oli 710 miljoonaa euroa (38 miljoonaa euroa). Edellä mainitun kestävän rahoituksen yhteismäärä kasvoi 34,1 % (33,6 %) edellisvuoteen verrattuna. Sen osuus pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia* kasvoi 6,5 %-yksikköä 32,7 %:iin (26,2 %-yksikköä).
- Pitkäaikainen uusi varainhankinta* vuoden aikana oli 10 019 miljoonaa euroa (8 922 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä* oli joulukuun lopussa 49 117 miljoonaa euroa (46 737 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan* osuus oli 45 042 miljoonaa euroa (43 328 miljoonaa euroa).
- Konsernin kokonaislikviditeetti* on erittäin vahva, ja se oli tilikauden lopussa 11 636 miljoonaa euroa (11 912 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli joulukuun lopussa 225 % (339 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 121 % (124 %).
- Kuntarahoituksen hallitus ehdottaa kevään 2026 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,83 euroa osakkeelta, yhteensä 71,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 osinkoa maksettiin 1,86 euroa osakkeelta, yhteensä 72,7 miljoonaa euroa.
Tuloksen ja tilikauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2024 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2024 lopun tilannetta, ellei toisin mainita. Tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat Kuntarahoitus-konsernin lukuja, ellei toisin ole mainittu.
* Vaihtoehtoinen tunnusluku.
Konsernin avainluvut
| 1–12/2025 | 1–12/2024 | Muutos, % | |
| Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)* | 178 | 181 | -1,5 |
| Liikevoitto (milj. euroa)* | 193 | 166 | 16,3 |
| Korkokate (milj. euroa)* | 260 | 260 | 0,0 |
| Pitkäaikainen uusi asiakasrahoitus (milj. euroa)* | 5 088 | 5 056 | 0,6 |
| Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)* | 10 019 | 8 922 | 12,3 |
| Kulu–tuottosuhde, %* | 25,9 | 27,7 | -6,5** |
| Oman pääoman tuotto (ROE), %* | 7,9 | 7,2 | 10,3** |
| 31.12.2025 | 31.12.2024 | Muutos, % | |
| Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)* | 37 909 | 35 173 | 7,8 |
| Kestävän rahoituksen määrä (milj. euroa)* | 12 595 | 9 391 | 34,1 |
| Taseen loppusumma (milj. euroa) | 55 634 | 53 092 | 4,8 |
| Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) | 1 706 | 1 646 | 3,6 |
| Ensisijainen pääoma (Tier 1) (milj. euroa) | 1 706 | 1 646 | 3,6 |
| Omat varat yhteensä (milj. euroa) | 1 706 | 1 646 | 3,6 |
| CET1-vakavaraisuus, %*** | 94,0 | 107,7 | -12,7** |
| Tier 1 -vakavaraisuus, %*** | 94,0 | 107,7 | -12,7** |
| Kokonaisvakavaraisuus, %*** | 94,0 | 107,7 | -12,7** |
| Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), % | 13,1 | 12,3 | 6,0** |
| Henkilöstö | 185 | 178 | 3,9 |
* Vaihtoehtoinen tunnusluku.
** Suhdeluvun muutos.
*** Vakavaraisuusluvut 31.12.2025 on laskettu voimassa olevan CRR III -sääntelyn mukaisesti. Vertailukausien lukuja ei ole oikaistu.
Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta 2025
”Liiketoimintamme eteni odotusten mukaisesti. Varainhankintamme näkökulmasta vuosi oli odotettuakin parempi. Epävarmasta markkinasentimentistä huolimatta sijoittajakysyntä oli vahvaa, viitelainat ja muut varainhankinnan järjestelyt onnistuivat, ja niiden myötä myös varainhankinnan kustannukset laskivat vuoden loppuun mennessä alkuvuoden 2025 korkeilta tasoilta.
Asiakkaidemme rahoituskysyntä pysyi pitkälti edellisvuoden tasolla. Kuntien taloustilanne ei ollut helppo, kun Suomen talouden odotettu kasvu ei päässytkään vauhtiin, ja valtiolta kunnille siirtyneet työllisyydenhoitokustannukset ovat olleet ennakoitua korkeampia. Kunnat ovat silti onnistuneet hyvin sopeutustoimissaan, ja rahoitustarpeet pysyivät siksi edellisvuoden tasolla mittavista investointiohjelmista huolimatta. Erityisesti suurissa kaupungeissa kasvu vaatii jatkuvia lisäpanostuksia.
Valtion tukemassa asuntotuotannossa rahoituksen kysyntä ylitti odotuksemme, vaikka korkotukilainavaltuuksia leikattiin puolella miljardilla eurolla edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi hallitus on esittänyt mittavia leikkauksia tulevien vuosien valtuuksiin. Suomen hyvin toimivan ja kansainvälisesti arvostetun asuntotuotantojärjestelmän heikentäminen on lyhytnäköistä: järjestelmän alas ajamisen sijaan meidän tulisi vahvistaa ja kehittää sitä. Asuntorakentaminen myös vaikuttaa merkittävästi maamme talouskehitykseen työllisyysvaikutuksensa ja muille toimialoille ulottuvien kerrannaisvaikutustensa myötä.
Yksi vuoden kohokohdistamme oli Onnellisuusrahaston perustaminen. Asiakkaamme edistävät omalla työllään ja meidän rahoituksemme mahdollistamina näitä onnellisuuden perusrakenteita joka päivä. Onnellisuusrahaston avulla haluamme sekä tehdä heidän ponnistelujaan näkyviksi että lisätä keskustelua siitä, millaisilla toimilla yhteiskuntamme ylläpitää ja kehittää rakenteita, joiden pohjalle voimme rakentaa entistäkin toimivampaa, tasa-arvoisempaa, kaikille turvallista ja tulevaisuuden kasvun mahdollistavaa Suomea.”
Konsernin tulosta koskevat tiedot
| Konsernin tulos | 1–12/2025 | 1–12/2024 | Muutos, % | 7–12/2025 | 7–12/2024 | Muutos, % |
| Miljoonaa euroa | ||||||
| Korkokate | 260 | 260 | 0,0 | 136 | 132 | 3,5 |
| Muut tuotot | 5 | 2 | >100 | 6 | 1 | >100 |
| Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia | 265 | 262 | 1,2 | 142 | 132 | 7,4 |
| Palkkiokulut | -18 | -17 | 7,4 | -9 | -9 | 4,1 |
| Henkilöstökulut | -23 | -21 | 10,5 | -12 | -10 | 18,9 |
| Muihin hallintokuluihin liittyvät erät | -26 | -23 | 15,8 | -13 | -12 | 10,5 |
| Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä | -4 | -6 | -34,1 | -2 | -3 | -43,5 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -14 | -14 | 2,6 | -7 | -7 | 3,3 |
| Kulut yhteensä | -86 | -81 | 6,6 | -42 | -40 | 6,0 |
| Rahoitusvarojen arvonalentumis- ja luottotappiot | -1 | 0 | >100 | 0 | -1 | -83,2 |
| Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia | 178 | 181 | -1,5 | 100 | 92 | 8,6 |
| Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset | 14 | -16 | >100 | 15 | -31 | >100 |
| Liikevoitto | 193 | 166 | 16,3 | 115 | 61 | 89,4 |
| Tuloverot | -39 | -33 | 17,2 | -23 | -12 | 89,5 |
| Kauden tulos | 154 | 133 | 16,1 | 92 | 48 | 89,4 |
Yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta johtuen pyöristyksestä. Yli 100 %:n muutokset esitetään taulukossa merkinnällä >100.
Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia
Konsernin perusliiketoiminta jatkui edelleen vakaana vuoden 2025 aikana. Pitkäaikaisen uuden asiakasrahoituksen määrä oli edellisen vuoden tasolla. Konsernin taloudellinen asema säilyi vahvana.
Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia laski 1,5 % (+2,9 %) 178 miljoonaan euroon (181 miljoonaa euroa). Tuloksen supistumiseen vaikutti kulujen kasvu.
Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olivat 265 miljoonaa euroa (262 miljoonaa euroa) eli 1,2 % (+1,1 %) vertailuvuotta suuremmat. Korkokate oli samalla tasolla kuin 2024 eli 260 miljoonaa euroa (260 miljoonaa euroa).
Muut tuotot olivat 5,3 miljoonaa euroa (2,0 miljoonaa euroa). Muut tuotot koostuvat pääasiassa Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden laskutuksesta, valuuttakurssierojen nettotuloksesta sekä purettujen johdannaissopimusten tuotoista suojauslaskennassa. Valuuttakurssierojen nettotulos oli -1,5 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa) tilikaudella. Johdannaissopimusten realisoituneita tuottoja oli 4,8 miljoonaa euroa. Vertailukaudella näitä ei ollut. Muiden tuottojen osuus konsernin tuotoista ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli vähäinen eli 2,0 % (0,8 %).
Konsernin kulut olivat 86 miljoonaa euroa (81 miljoonaa euroa), eli 6,6 % (-1,9 %) suuremmat kuin edellisvuonna. Kulut kasvoivat pääasiassa henkilöstö- ja hallintokulujen sekä palkkiokulujen nousun vuoksi.
Palkkiokulut olivat 18 miljoonaa euroa (17 miljoonaa euroa) ja ne kasvoivat 7,4 % (8,2 %). Näistä kuluista 16 miljoonaa euroa (14 miljoonaa euroa) oli Kuntien takauskeskukselle maksettavaa takausprovisiota Kuntarahoituksen varainhankinnan takaamisesta.
Kuntarahoitus-konsernin palkkiokulut voivat nousta merkittävästi vuonna 2026 perustuen Kuntien takauskeskuksen vuonna 2025 tekemään päätökseen takauskeskukselle maksettavan takausprovision korotuksesta. Takausprovisiota maksetaan Kuntarahoituksen varainhankinnalle takauskeskuksen myöntämistä takauksista. Takauskeskus on päättänyt korottaa takausprovisiota yli kolminkertaiseksi taatun varainhankinnan määrästä laskettuna. Kuntarahoitus ei pidä korotusta kohtuullisena, ja asia vaatii lisäselvitystä. Kuntarahoituksen toimintaan liittyvät riskit eivät ole muuttuneet, vaan konsernin riskiasema on vakaa, ja konsernilla on erinomaiset taloudelliset puskurit toimintaympäristön häiriötilanteisiin varautumista varten. Myöskään luottoluokittajien arvioissa yhtiöstä ei ole tapahtunut muutoksia.
Henkilöstö- ja hallintokulut kasvoivat 13,2 % (7,2 %) 49 miljoonaan euroon (44 miljoonaa euroa). Henkilöstökuluja oli 23 miljoonaa euroa (21 miljoonaa euroa) ja muita hallintokuluja 26 miljoonaa euroa (23 miljoonaa euroa). Keskimääräinen henkilöstömäärä oli tilikaudella konsernissa 185 henkilöä (187 henkilöä). Muihin hallintokuluihin liittyvät erät kasvoivat 15,8 % (12,4 %). Muita hallintokuluja kasvattivat erityisesti tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämiskustannukset.
Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat tilikaudella 4,0 miljoonaa euroa (6,0 miljoonaa euroa) ja ne laskivat 34,1 % (-7,8 %).
Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 2,6 % (-27,0 %) ja olivat tilikaudella 14 miljoonaa euroa (14 miljoonaa euroa). Tästä liiketoiminnan muita kuluja ilman viranomaiskuluja oli 11 miljoonaa euroa (11 miljoonaa euroa).
Rahoitusvarojen arvonalentumis- ja luottotappiot olivat tuloksessa 0,9 miljoonaa euroa (0,3 miljoonaa euroa). Erä koostuu odotettavissa olevista luottotappioista (Expected Credit Losses, ECL). Konserni päivitti tilikauden aikana tulevaisuuteen suuntautuvia makroskenaarioita. Kesäkuun lopussa konsernin johto arvioi ECL-lisävarauksen tarvetta, sillä osalla asuntosektorin asiakkaista on edelleen haasteita kassavirran riittävyydessä muun muassa tilojen ylitarjonnan ja alueellisesti suuremman tyhjäkäyttöasteen takia, ja päätti tehdä 0,1 miljoonan euron ryhmäkohtaiseen arvioon perustuvan lisävarauksen. Johto on arvioinut tilannetta uudelleen vuoden lopussa 2025. Se päätti peruuttaa lisävarauksen ja tehdä uuden ryhmäkohtaiseen arvioon perustuvan lisävarauksen 0,2 miljoonaa euroa perustuen arvioon asiakkaiden kassavirran riittävyydestä vuonna 2026.
Kuntarahoitus-konsernin asiakasrahoituksen kokonaisluottoriski on edelleen pysynyt alhaisena. Myönnettyjen lainanhoitojoustojen määrä joulukuun lopussa oli 658 miljoonaa euroa (561 miljoonaa euroa). Järjestämättömiä saamisia oli tilikauden lopussa 454 miljoonaa euroa (292 miljoonaa euroa), ja ne olivat 1,1 % (0,8 %) asiakasvastuista. Konsernilla oli joulukuun 2025 lopussa 133 miljoonaa euroa (13 miljoonaa euroa) asiakkaiden maksukyvyttömyydestä johtuvia saamisia, joiden osalta on käynnissä vakuuden realisointiprosessi tai joissa luotto on erääntynyt takaajan maksettavaksi. Kuntarahoituksen yksittäisiä asuntosektorin asiakkaita on joutunut vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Kuntarahoituksen saatavia turvaavien vakuus- ja takausjärjestelyjen takia näistä asiakkuuksista ei kuitenkaan arvioida syntyvän luottotappioita.
Asiakasrahoitukseen liittyvät saamiset ovat suomalaisilta kunnilta, kuntayhtymiltä, hyvinvointialueilta tai hyvinvointiyhtymiltä tai niihin liittyy turvaava kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän takaus tai kiinteistövakuutta täydentävä valtion täytetakaus, ja näin ollen lopullista luottotappiota ei synny. Johdon arvion mukaan kaikki asiakassaatavat tullaan saamaan kokonaisuudessaan takaisin. Konserni ei ole yli 35-vuotisen historiansa aikana kirjannut lopullisia luottotappioita asiakasrahoituksestaan.
Myös likviditeettisalkun luottoriski on pysynyt alhaisella tasolla, ja salkussa olevien arvopaperisijoitusten keskimääräinen luottoluokitus on AA+ (AA+).
Konsernin kokonaistulos ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset
Konsernin liikevoitto oli 193 miljoonaa euroa (166 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kasvattivat konsernin liikevoittoa 14 miljoonaa euroa (vuonna 2024 pienensivät 16 miljoonaa euroa). Tammi–joulukuussa realisoitumattomat käyvän arvon muutokset suojauslaskennassa olivat -5,6 miljoonaa euroa (-12 miljoonaa euroa) ja rahoitusvarojen ja -velkojen tuloslaskelman kautta kirjattu realisoitumaton nettotulos oli 20 miljoonaa euroa (-3,8 miljoonaa euroa).
Konsernin efektiivinen verokanta oli tilikaudella 20,0 % (19,9 %). Konsernin tuloslaskelmassa verot olivat 39 miljoonaa euroa (33 miljoonaa euroa). Konsernin tilikauden tulos verojen jälkeen oli 154 miljoonaa euroa (133 miljoonaa euroa).
Konsernin oman pääoman tuotto-% (Return on Equity, ROE) oli koko tilikaudelta 7,9 % (7,2 %). Ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia ROE oli 7,4 % (7,9 %).
Konsernin muihin laajan tuloksen eriin kirjattiin realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia -113 miljoonaa euroa (169 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana merkittävin muihin laajan tuloksen eriin vaikuttanut erä oli nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen oman luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon muutos -78 miljoonaa euroa (137 miljoonaa euroa). Suojauskustannuksen arvonmuutos (Cost-of-Hedging) oli -34 miljoonaa euroa (30 miljoonaa euroa). Käyvän arvon muutos käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroista oli -1,2 miljoonaa euroa (1,7 miljoonaa euroa).
Kokonaisuudessaan realisoitumattomat käyvän arvon muutokset vaikuttivat tilikaudella konsernin omaan pääomaan verojen jälkeen -79 miljoonaa euroa (122 miljoonaa euroa).
Vakavaraisuuslaskennan mukaiseen ydinpääomaan (CET1) realisoitumattomat käyvän arvon muutokset vaikuttivat verovaikutukset huomioon ottaen -18 miljoonaa euroa (13 miljoonaa euroa). Tilikauden lopussa realisoitumattomien käyvän arvon muutosten kumulatiivinen vaikutus vakavaraisuuslaskennan mukaisiin omiin varoihin oli 40 miljoonaa euroa (58 miljoonaa euroa).
Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heijastavat raportointiajankohdan markkinaolosuhteiden sen hetkisiä vaikutuksia rahoitusinstrumenttien arvostustasoihin. Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset voivat vaihdella merkittävästi raportointikausittain, mikä aiheuttaa volatiliteettia tulokseen, omaan pääomaan sekä omiin varoihin. Yksittäisiin sopimuksiin liittyvien arvostusten aiheuttama vaikutus poistuu viimeistään sopimusten erääntyessä. Tilikauden realisoitumattomiin käyvän arvon muutoksiin ovat vaikuttaneet etenkin konsernin keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korkojen sekä luottoriskilisien muutokset.
Riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti Kuntarahoituskonserni hallitsee korko-, valuuttakurssi- ja muita markkina- ja hintariskejä käyttämällä johdannaissopimuksia. Sopimusten mukaiset kassavirrat on suojattu, mutta yleisesti käytössä olevien arvostusmenetelmien vuoksi käyvän arvon muutokset eroavat rahoitusinstrumenttien ja niitä suojaavien johdannaisten välillä. Korkokäyrien muodon ja luottoriskilisien muutokset eri valuutoissa vaikuttavat arvostuksiin, minkä seurauksena suojattujen varojen ja velkojen sekä suojaavien instrumenttien käyvät arvot käyttäytyvät eri tavoin.
Arvostuserot eivät käytännössä realisoidu kassaperusteisesti, koska konserni pitää rahoitusinstrumentit sekä niihin liittyvät suojaavat johdannaisinstrumentit lähtökohtaisesti aina eräpäivään asti. Johdannaisiin liittyvää vastapuoliriskiä hallitaan kattavasti vakuuskäytännöillä. Myöskään luottoriskilisien muutosten aiheuttamien arvonmuutosten ei odoteta käytännössä realisoituvan luottotappioina, koska konsernin likviditeettireservi on sijoitettu alhaisen luottoriskin instrumentteihin.
Emoyhtiön ja tytäryhtiön tulos
Kuntarahoituksen korkokate oli 260 miljoonaa euroa (260 miljoonaa euroa), ja liikevoitto oli 193 miljoonaa euroa (166 miljoonaa euroa).
Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut Oy:n, liikevaihto oli 0,3 miljoonaa euroa (0,4 miljoonaa euroa) ja liiketulos oli 0,0 miljoonaa euroa (-0,5 miljoonaa euroa). Aiemmin Kuntarahoituksen tytäryhtiö (aiemmalta nimeltään Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy) tarjosi neuvonantopalveluja konsernin asiakkaille. Tämä liiketoiminta lopetettiin vuonna 2024, ja nykyään yhtiö tuottaa osan Kuntarahoituksen asiakkaille tarjottavista digitaalisista lisäarvopalveluista.
Kuntarahoitus-konsernin heinä–joulukuun tuloskehitys
Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli vuoden 2025 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla 100 miljoonaa euroa (7–12/2024: 92 miljoonaa euroa) eli 8,6 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Korkokate oli 136 miljoonaa euroa (7–12/2024: 132 miljoonaa euroa). Kulut olivat heinä–joulukuussa 42 miljoonaa euroa (7–12/2024: 40 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset paransivat liikevoittoa 15 miljoonaa euroa (vertailukaudella 7–12/2024 heikensivät 31 miljoonaa euroa). Heinä–joulukuun liikevoitto oli 115 miljoonaa euroa (7–12/2024: 61 miljoonaa euroa).
Verrattuna vuoden ensimmäiseen puoliskoon heinä–joulukuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 27,1 %. Korkokate kasvoi katsauskaudella 10,0 % alkuvuoteen verrattuna. Heinä–joulukuun kulut olivat 42 miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuussa kulut olivat 44 miljoonaa euroa. Heinä–joulukuun liikevoitto oli 115 miljoonaa euroa eli 47,0 % suurempi kuin tammi–kesäkuun liikevoitto. Vuoden jälkipuoliskolla realisoitumattomien käyvän arvon muutosten vaikutus liikevoittoon oli 15 miljoonaa euroa, kun se vuoden alkupuoliskolla oli -0,6 miljoonaa euroa.
Näkymät vuodelle 2026
Euroalueen suhdanneodotukset vuodelle 2026 ovat viimeisen puolen vuoden aikana vahvistuneet. Maailmankaupan ja geopolitiikan epävarmuuksista huolimatta palvelualojen hyvä vire on pitänyt työttömyyden matalana ja yksityisen kulutuksen kasvussa. EKP:n koronlaskut ovat myös tukeneet investointeja, jotka ovat kääntymässä trendinomaiseen nousuun.
Silti Euroopan talouteen kohdistuu monenlaisia riskejä. Donald Trumpin kauppapolitiikan lopullisiin vaikutuksiin liittyy edelleen suurta epävarmuutta ja geopoliittinen toimintaympäristö on yhä epävakaassa tilassa. Yhdysvaltain talous on eräänlaisella vedenjakajalla, jossa kasvun normaali hidastuminen voi muuttua odotettua syvemmäksi matalasuhdanteeksi. Kiina puolestaan kamppailee talouden alati pahenevien rakenneongelmien kanssa. Ulkoisen toimintaympäristön haasteiden lisäksi Eurooppaa vaivaavat valtioiden velkaantuminen, heikko kilpailuasema teknologiamurroksissa sekä turvallisuuspoliittiset riskit, joiden vuoksi resursseja joudutaan kohdentamaan puolustukseen huomattavasti aiempaa enemmän.
Euroalueen rahapolitiikassa ei näillä näkymin ole luvassa suuria muutoksia. Talouden maltillinen – joskin epävarma – elpyminen jatkuu ja inflaatio on palautunut lähelle EKP:n tavoitetta. Markkinat odottavat EKP:n ohjauskorkojen pysyvän vuonna 2026 vakaina. Julkiset hankkeet puolustuksen, huoltovarmuuden ja infrastruktuurin vahvistamiseksi kasvattavat valtioiden lainatarpeita, mikä voi edelleen aiheuttaa jonkin verran nousupainetta pitkiin korkoihin. Sama vaikutus olisi Ukrainan jälleenrakentamisen mahdollisella käynnistymisellä. Suhdanne-elpymisen jatkuessa rahapolitiikka saattaa maltillisesti kiristyä vuodesta 2027 alkaen, mitä markkinakorot voivat ennakoida jo 2026 puolella.
Suomen talouden suhdannekäänne on viivästynyt, mutta vuonna 2026 kasvua tukevia tekijöitä pitäisi olla jo enemmän. Työllisyyden heikkeneminen pysähtyy ja kotimainen kulutus elpyy vähitellen. Vihreän siirtymän investointihankkeet sekä risteilijä- ja jäänmurtajatilaukset vahvistavat myös kasvua. Julkisen talouden alijäämä alkaa hitaasti pienentyä.
Kuntien määrätietoisista sopeutustoimista huolimatta kuntatalouden rahoitusalijäämä näyttäisi kasvavan varsin tuntuvasti vuonna 2026. Kuntataloutta rasittavat sotesiirtojen täsmäytyksen aiheuttamat valtionosuusleikkaukset, palkankorotusten paisuttamat henkilöstömenot sekä suurten kaupunkien mittavat investointitarpeet. Korkea työttömyys puolestaan nostaa työllisyyden hoitoon liittyviä kustannuksia ja heikentää verotuloja.
Asuntomarkkinoiden ja rakentamisen vaisuus on edelleen talouden heikko kohta eikä niistä ole luvassa oleellista vetoapua vielä vuonna 2026. Vapaarahoitteinen uudistuotanto tuskin kasvaa merkittävästi, sillä vapaiden vuokra-asuntojen ja myymättömien omistusasuntojen määrä on edelleen poikkeuksellisen suuri. Valtion tukema asuntotuotanto puolestaan uhkaa selvästi vähentyä korkotukilainavaltuuksien voimakkaan supistumisen vuoksi.
Kuntarahoitus-konsernin palkkiokulut voivat nousta merkittävästi vuonna 2026 perustuen Kuntien takauskeskuksen vuonna 2025 tekemään päätökseen takauskeskukselle maksettavan takausprovision korotuksesta. Takausprovisiota maksetaan Kuntarahoituksen varainhankinnalle takauskeskuksen myöntämistä takauksista. Takauskeskus on päättänyt korottaa takausprovisiota yli kolminkertaiseksi taatun varainhankinnan määrästä laskettuna.
Konsernin riskiaseman arvioidaan edelleen säilyvän vakaana. Myös konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta.
Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.
Kuntarahoitus Oyj
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953
Johtaja, talous, Erika Fredman, puh. 050 588 0263
Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Konsernin tase on yli 55 miljardia euroa.
Kuntarahoituksen asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.
Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.
Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi
Liite
